Päästöt kulutuksessa

Miten säästän energiaa kodin sähkölaitteita käytettäessä?
a. Sähköä voi säästää monilla tavoilla
i. kylmälaitteiden käytössä,
ii. ruoanlaitossa,
iii. pyykinpesussa,
iv. viihde-elektroniikan käytössä
v. kiukaan lämmityksessä
b. Kylmälaitteiden osalta on olennaista, etteivät ne sijaitse lämmönlähteen, kuten uunin, lämpöpatterin tai ikkunan lähellä. Tällaisissa paikoissa niiden energiankulutus kasvaa 10–20 %. Lisäksi laitteen ympärillä pitää olla riittävästi tilaa, jotta ilma pääsee kiertämään, eikä laite kuumene. Laitteet on myös huollettava säännöllisesti: pakastin sulatettava ja tiivisteet tarkistettava. Laitteiden lämpötilat kannattaa säätää sopiviksi niin, ettei energiaa kulu turhaan jäähdytykseen. Säilytettävät ruoat on hyvä jäähdyttää ensin huoneenlämpöisiksi, sillä ruokien jäähdytys kuluttaa paljon enemmän energiaa kuin niiden pitäminen kylmänä.
c. Ruoanlaitossa voi säästää energiaa
i. käyttämällä sopivan kokoisia pannuja ja kattiloita sopivan kokoisella liedellä.
ii. Tehon voi säätää pienemmälle heti kiehumisen jälkeen.
iii. Uunin jälkilämpö kannattaa hyödyntää.
iv. Vedenkeitin ja mikroaaltouuni käyttävät paljon vähemmän energiaa kuin liesi ja sähköuuni, joten niitä kannattaa käyttää aina, kun ne sopivat tarkoitukseen.
d. Astian- ja pyykinpesukoneissa tulisi pestä täysiä koneellisia ja käyttää sopivaa ohjelmaa. Pyykinpesun sähkönkulutus esimerkiksi puolittuu, kun pesulämpötila muuttuu 60 °C:sta 40 °C:een. Koneellinen kuivaus kuluttaa aina enemmän sähköä kuin itse pesu. Energiataloudellisinta on kuivata pyykki ulkona. Koneellisen kuivauksen energiankulutusta voi vähentää täysillä koneellisilla, tehokkaalla linkouksella, koneen säännöllisellä puhdistamisella ja pyykin kuivaamisella vain silityskuivaksi kaappikuivan sijaan.
e. Iso osa viihde-elektroniikan sähkönkulutuksesta syntyy, kun laitteet ovat valmiustilassa. Sähkön säästämiseksi laitteet kannattaa sammuttaa kokonaan, kun niitä ei käytetä. Koska laitteita on paljon, on kätevää, jos ne ovat kaikki kiinni samassa jatkojohdossa, jossa on virrankatkaisin. Siten kaikki laitteet saa kerralla pois päältä esimerkiksi yöksi. Tietokoneissa kannattaa käyttää automaattisesti päälle menevää virransäästötilaa. Lisäksi voidaan suosia kannettavia tietokoneita, jotka kuluttavat vain 10–20 % normaalin pöytäkoneen kuluttamasta energiasta.
f. Sähkökiukaiden osuus kodin sähkönkäytöstä on pysynyt pitkään noin kahdeksassa prosentissa. Saunomistavat ovat muuttuneet sähköä säästävämpään suuntaan, mutta samalla kiukaat ovat yleistyneet. Esimerkiksi uusissa kerrostaloissa asuntokohtainen sauna on enemmän sääntö kuin poikkeus. Saunaa ei tulisi lämmittää turhan usein tai vain yhdelle hengelle. Lämpötila kannattaa säätää sopivaksi (70–80 °C) ja saunomisaika sopivan lyhyeksi.

Mitä on ilmastomyönteinen ruoka
a. Keskeisiä toimia ruoan ilmastovaikutusten vähentämisessä ovat;
i. eläinperäisten tuotteiden kulutuksen vähentäminen
ii. kasvisten osuuden lisääminen,
iii. jätteeksi joutuvan ruoan vähentäminen,
iv. kotimaisen ja osin luomu- ja lähiruoan suosiminen,
v. ruoantuotanto-, valmistus- ja säilytysmenetelmien energiatehokkuuden parantaminen
vi. ostosmatkojen järkeistäminen
vii. Ravitsemuksen kannalta turhien elintarvikkeiden kuten makeisten, virvoitusjuomien, alkoholin ja perunalastujen käyttö. Niiden käyttöä vähentämällä voi kuluttaja keventää sekä ilmastotaakkaansa että omaa painoaan. Samalla säästyy rahaa, sillä kyseisiin elintarvikkeisiin voi kulua jopa 40 prosenttia ruokakuluista.
viii. Ilmaston kannalta broilerin liha on vähiten kuormittavaa, seuraavaksi tulee sianliha.

Naudanlihan ilmastovaikutus vastaa noin 15 kilon hiilidioksidipäästöjä (lihakiloa kohti CO2-ekvivalentteina), sianlihan ilmastovaikutus on 5 kg CO2/lihakilo, broilerin 4 kg CO2/lihakilo, juuston ilmastovaikutus on lähes yhtä suuri kuin naudanlihan (13 kg CO2/lihakilo). Soijan ilmastopäästö on vain noin 1 kg CO2/soijapapukilo.

Minkälaisilla proteiinipitoisilla kasviksilla lihaa voi korvata?
i. soijapapu
ii. härkäpapu
iii. muut pavut, linssit ja herneet
iv. pähkinät ja siemenet, erityisesti öljynhampun siemenet
v. täysjyväviljat ja vehnänalkiot
vi. makealupiini
vii. seitan (vehnägluteeni).

Uusimmat viestit

  • Ei viestejä