Demokratiapilottiehdotusten hakusivusto 

pdfMatti Pöyryn esitelmä Maunulan ja Pohjois-Haagan yhteistyöstä Pohjois-Haaga seuran vuosikokouksessa 28.11.2012976.02 KB   

Ks. myös pilottiehdotuksen esite
pdfTunnetko kaupunginosan kukoistuksen kaavan?1.51 MB

Ks. mikä on bifurkaatio tai kehkeytyvä suunnittelu!

31.10.2012 korjattu versio

Hankkeen nimi: 
Suuri demokratiapeli – Äänestänkö jaloillani vai ryhdynkö itse parantamaan kaupunginosaani?

Hankkeen tavoitteet:
Tavoitteena on kehittää ja testata kansalaisten omaehtoiseen toimintaan perustuvaa kaupunginosien kehittämismallia. Esikaupunkivyöhykkeen kerrostalovaltaisten alueiden ongelmia voidaan ratkaista parantamalla niiden kommunikaatiorakennetta ja osallistumismalleja sekä tekemällä käsiteltäviä ongelmia ymmärrettäviksi.

Tarkoituksena on hyödyntää asukkaita ja muita alueen osapuolia ongelmia tunnistettaessa ja ratkaistaessa. Todella vaikeiden ongelmien (wicked problems) ratkaisemiseen kunnan resurssit eivät riitä. Alueiden kohtaamat ongelmat eivät aina edes kuulu kunnan toimialaan kuten postipalvelut, ottoautomaatit jne.

Malli perustuu Maunulassa kehitettyyn kehkeytyvään toimintatapaan, jossa kansalaiset itse määrittelevät toiminnan kohteet ja ovat myös ratkaisuprosessien resursseja. Toimintatapa perustuu havaintoon, että julkiset resurssit eivät riitä todella vaikeiden ongelmien ratkaisemiseen vaan niissä tarvitaan ”kaikkien kansalaisten” eli mahdollisimman monien panosta.

Kehkeytyminen l. emergenssi ilmenee monen toimijan monimutkaisissa kehitysprosesseissa. Positiivisten mahdollisuuksien tunnistaminen on niissä tärkeää. Tilaisuus alueiden radikaalille parantamiselle tarjoutuu kehityskulkujen haarautumis- eli bifurkaatiokohdissa, joissa prof. Pirjo Ståhlen mukaan sattuma ja tietoinen tahto yhdistyvät. Positiivisten sattumien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja niihin tarttuminen vie kehitysprosessia eteenpäin.

Demokratiapilotissa voi samaan aikaan olla mukana useampia kaupunginosia. Niitä vertaillaan kommunikaatiorakenteen ja sisältöteemojen suhteen. Kommunikaatiorakenteella tarkoitetaan välineitä ja menetelmiä, joiden kautta käsitys todellisuudesta ja ongelmista muotoutuu ja ratkaisuideat välittyvät. Kommunikaatiorakenteen muodostavat alueen lehdet, kotisivut, asukastilaisuudet (aluefoorumit) ja asukastilat.

Toimintatapojen vertailu parantaa ongelmanratkaisukykyä ja helpottaa ongelmien ratkaisemista. Kukin alue keskittyy kehittämään itselleen tärkeitä aiheita. Osa niistä voi ilmaantua yllättäenkin kuten kriisit.

TARVITTAVAT RESURSSIT
Toimintamalli on kevyt. Resursseja ovat aktiiviset kansalaiset  kaupunginosayhdistyksissä ja muissa organisaatioissa, joiden tarkoituksena on edistää alueidensa kehitystä. Hankkeen viestintää koordinoi Kaupunginosien Kehittäjäverkosto KaKe.

Taloudellisia resursseja tarvitaan koordinointiin ja viestintään. Resurssitarve määritellään idean jatkotyöstämisen yhteydessä.

KAUPUNGINOSIEN YHTEISET TEHTÄVÄT HANKKEEN AIKANA
Pilottivuoden yhteisiä tehtäviä ovat
1) alueen kommunikaatiorakenteen kuvaaminen ja kehittäminen
2) alueelle tärkeiden teemojen tunnistaminen
3) aktiivisten kansalaisten kartoittaminen ja uusien kytkeminen toimintaan
4) ymmärryksen ja ratkaisuideoiden kehittymisen arviointi eri teemoissa
5) tärkeimpien teemojen ratkaisuprosessien dokumentointi ja kuvaaminen sekä
6) vision muodostaminen alueen tulevaisuudesta, tähtäyspisteenä vuosi 2025

Mukaan mahdollisesti tuleville korkeakouluille voidaan varata resursseja alueiden digitaaliseen mallintamiseen ja havainnollistamiseen. Mallintaminen ja havainnollistaminen helpottavat alueen osapuolten keskustelua yhteisestä hyvästä. Digitaalisten mallien avulla havainnollistetaan toimintatavan pelimäisyyttä, mikä edistää osapuolten oppimista, luo jännitettä toimintaan ja motivoi toimijoita (vrt. lotto- ja veikkausjonot R-kioskilla). Korkeakoulujen osuuteen hankitaan erillisrahoitus.

TUTKIMUSKYSYMYKSET HANKEAIKAISEEN ARVIOINTIIN
Hankkeen aikana etsitään vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin:
- Miten asiat nousevat alueella agendalle?
- Miten teeman edistäminen saa alueella hyväksynnän?
- Miten alueen toimijat mobilisoidaan ratkaisemaan ongelmia?
- Miten ideat kehittyvät ratkaisuprosessissa?
- Miten muutoksessa tarvittava tieto rakentuu?
- Missä rooleissa asukkaat ja muut toimijat osallistuvat ratkaisuprosesseihin?
- Miten muutokseen tarvittava taloudellinen panostus saadaan koottua?
- Mitkä tekijät tehostavat ratkaisuprosessin edistymistä?

TOIMINTAPROSESSI JA AIKATAULU

2013/01 Hanketta varten avataan sivusto alueiden kotisivujen yhteyteen
2013/02 Starttiseminaari (aluefoorumi)
2013/01-03 Kartoitus 1) kommunikaatiorakenteesta, 2) alueiden teemoista, 3) aktiivisista asukkaista ja muista henkilöresursseista
2013/01-12 Alueiden aktiivit vierailevat toistensa asukastilaisuuksissa vuoden aikana
2013/06 Maunulan kesäseminaarissa arvioidaan demokratiapelin tilannetta
2013/08-10 Työstetään asuinalueen visio vuoteen 2025
2013/10-11 Vuoden lopulla uusi kartoitus 1) kommunikaatiorakenteesta, 2) alueiden teemoista, 3) aktiivisista asukkaista ja muista henkilöresursseista sekä 4) kuvataan jokin tärkeä kehitysprosessi
2013/12 Kolmas arviointiseminaari (aluefoorumi)
2014/01 Pilotin päättäminen ja loppuraportin julkistaminen


Pilottihankkeen tuloksena on kaupunginosien omatoimisen uudistamisen malli, esimerkkikohteina Maunula ja Pohjois-Haaga. Molemmat kuuluvat myös Raide-Jokerin kehitysvyöhykkeeseen.

Mallin ytimenä on ymmärtää ja kehittää
1) alueen kommunikaatio- ja vuorovaikutusrakennetta,
2) kehitysprosessien osaamista ja mobilisaatiota,
3) kehittämiseen osallistuvien henkilöiden työnjakoa verkostossa,
4) yksilöiden rooleja, työtehtäviä, motivaatiota sekä
5) asuinalueen systeemisen luonteen ymmärtämiseen uusia apuvälineitä.

KAUPUNGIN SAAMA HYÖTY
Kaupunki saa lisää resursseja vaikeiden ongelmien ratkaisemiseen. Prosessissa syntyy myös kehittämisideoita, joita hallinto ei ehkä itse kykenisi tuottamaan. Pilottiehdotus kytkeytyy uuden yleiskaavan suunnitteluprosessiin ja mahdollisesti Lähiöprojektin toimintaan.

ALUEIDEN SAAMA HYÖTY
Alueiden kyky kohdata ja ratkaista ongelmia paranee. Vertailun avulla alueet saavat käyttöönsä muilla alueilla kehitettyjä toimintatapoja ja henkisiä resursseja.

KANSALAISEN SAAMA HYÖTY
Kansalaisten antaessa oman panoksensa parantamiseen he itse hyötyvät siitä asuinalueidensa viihtyisyyden ja turvallisuuden lisääntymisenä. Asukkaille syntyy myös sosiaalista pääomaa heidän tutustuessaan muihin asuinalueen kehittämisestä kiinnostuneisiin.

Hankkeen tuloksena kaupunginosien omatoiminen uudistumisen kyky paranee (capacity for selfrenewal, CS):

CS = f(C, N, CM, K, B)

C = kommunikaatiorakenne (1)
N = kaupunginosan kehittäjäverkosto (3)
CM = mobilisaatiokyky (5)
K = kaupunginosan kehittämisteemoihin liittyvä tietopohja (2, 4)
B = alueen muutokseen liittyvät uskomukset (6)

Tämä tapahtuu hankkeen tehtävien kautta:
1) alueen kommunikaatiorakenteen kuvaaminen ja kehittäminen,
2) alueelle tärkeiden teemojen tunnistaminen,
3) aktiivisten kansalaisten kartoittaminen ja uusien kytkeminen toimintaan,
4) ymmärryksen ja ratkaisuideoiden kehittymisen arviointi eri teemoissa,
5) tärkeimpien teemojen ratkaisuprosessien dokumentointi ja kuvaaminen sekä
6) vision rakentaminen asuinalueen tulevaisuudesta tähtäyspisteenä vuosi 2025.

Alueiden kehittämistä jatketaan pilottivuoden jälkeen vuonna 2014 kokemusten perusteella, keskeisenä teemana osallistuminen uuden yleiskaavan valmisteluun.


Alue: Esikaupunkivyöhykkeen kerrostalovaltaiset kaupunginosat, pilottivaiheessa Maunula ja Pohjois-Haaga. Prosessin aikana mukaan voi ilmoittautua muitakin kaupunginosia, joissa aktiivit ovat motivoituneita kaupunginosansa omatoimiseen parantamiseen.

Alueen kuvaus: Kohteina ovat 1950-1990 -luvuilla rakennetut kaupunginosat, joita uhkaa taantuminen jossakin muodossa ja asukkailla on siksi motiivi panostaa aikaansa oman alueensa kehittämiseen (vrt. hankkeen nimi).

Esikaupunkivyöhykkeeseen kohdistuu muutospaineita. Kaupunki on mm. asettanut tavoitteita täydennysrakentamiselle (1,6 milj. k-m² eli 35 % kaupungin kokonaiskaavoituksesta vuosina 2008-2017). Lähiövyöhykkeen joitakin alueita uhkaa tutkijoiden mukaan (Taloussanomat 9.8.2012) myös “tuplapommi” eli kasvava asuinkerrostalojen korjausvelka, asuntojen alhainen hintataso, suuri asukasvaihtuvuus, alhainen tulotaso ja alueen väestöllinen eriytyminen.
Asuntokannan rakenne vaikuttaa asukasrakenteeseen ja siten sosiaalisten ja terveysongelmien tilastolliseen määrään. Vanhojen esikaupunkialueiden pienet asunnot eivät houkuttele lapsiperheitä. Koettu turvattomuus vaikuttaa myös muuttohalukkuuteen.

Alueita yhdistävät esikaupunkialueen tyypilliset ongelmat kuten taantuvat liikekeskustat ja palvelut, vanheneva väestö (joka ei itsessään ole ongelma vaan pikemminkin resurssi) sekä hissittömät kerrostalot.

Maunulan ja Pohjois-Haagan tunnuslukuja 

 

Maunula

Pohjois-Haaga

Asuntoja

4360

5770

Omakotitaloja

41

0

Rivitaloasuntoja

192

56

ARAVA-vuokra-asuntoja

49%

29%

Asuu vuokralla

65%

49%

Asuu omassa asunnossa

29%

44%

Muu asunnon hallintosuhde

5%

6%

 

 

 

Asukkaita

7100

9300

Yhden hengen kotitalouksia

56%

57%

Yli 65-vuotiaiden osuus

23%

21%

Työttömyysprosentti

12,7%

7,3%

Vieraskielisten osuus

11,8%

11,8%

 

 

 

Sairastavuusindeksi*)

105

89

Kuolleisuusindeksi*)

106

101

Työkyvyttömyysindeksi*)

116

77

*) luvut kohdistuvat peruspiireihin (Maunula 8 660 as. ja Haaga 26 810 as.)

Maunulassa Helsingin asuntohankinta Oy ja Y-säätiö omistavat merkittävän määrän asuntoja.

Molemmilla alueilla on oma lehti ja kotisivut. Aluefoorumeita on järjestetty Maunulassa vuodesta 1996 ja Pohjois-Haagassa vuodesta 2009 alkaen. Vuonna 2013 panostetaan myös Facebookviestintään, josta Kallio-liikkeessä on saatu hyviä kokemuksia asukkaita mobilisoitaessa.

Maunulassa on asukkaiden ylläpitämä Maunulan Mediapaja, jossa asukkailla on mahdollisuus käyttää tietokonetta ja internetiä ilmaiseksi. Mediapajaa käytetään myös asukastoiminnan ja kehittämisprojektien kokoustilana. Pohjois-Haagassa haetaan asukastoiminnan tukikohdaksi sopivaa tilaa.

Hankkeen toteuttaja: Maunula-ryhmä


LISÄTIETOJA
Kaupunginosien kehittäjäverkoston (KaKe) Ruohonkärjet-sivusto  

Maunulan WDC 2012-hanke: Omatoiminen Maunula - Itsemuotoutuva kaupunginosa 

Maunula-Seuran ehdotus Energiatehokas Helsinki -kilpailuun    

pdfMaunulan XVII kesäseminaari 7.6.2013: Pelit aluekehittämisen välineenä337.23 KB

Maunulan 94. aluefoorumi: Maunulan keskustan toteutus  

Ks. Facebook-sivu Maunulan seinä  

HANKKEESEEN LIITTYVÄ TEORIA

Kostiainen, Juha (2007) Kaupunkiseutujen kehitys ja itseuudistuminen - Käsitteellistä perustaa etsimässä, SENTE työraportteja 16/2007

Kostiainen, Juha (2008) Itseuudistuminen ja kaupunkiseutujen kehittäminen, kalvosarja, Hämeenlinna   

Ståhle, Pirjo (xxxx) Itseuudistumisen dynamiikka - systeemiajattelu kehitysprosessien ymmärtämisen perustana 


KUVA ALLA: Saunabaarin 50-luvun keskusta

saunabaarin liikekeskusta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


KUVA ALLA: Maunulan uusi keskusta, joka valmistunee vuonna 2016

maunulan uusi keskusta

 

 

 

 

 

 

 

 

 




KUVA ALLA: Maunulan kirkko ja kesäseminaari pe 7.6.2013 teemoina pelit aluekehittämisen välineenä ja ekoälykäs kasvukone

maunulan kesaseminaari 2013

Uusimmat viestit

  • Ei viestejä