Kaupunginhallitus päättää 6.11.2017 osallisuuden ja vuorovaikutuksen periaatteiden ja niiden osatekijöihin perustuvan osallisuusmallin toimeenpanemisesta vuosina 2018-2021. Mallissa on esitetty periaatteet osallistuvalle budjetoinnille, alueelliselle osallisuudelle ja tähän liittyvien stadiluotsien ja yritysluotsien toimenkuville. Helsinkiin tulee seitsemän stadiluotsia eli yksi jokaiseen suurpiiriin. Osallistuvassa budjetoinnissa rahaa suurpiireille jaetaan väkiluvun suhteessa.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että yleisistä käyttövaroista ohjataan kaupunginkanslian käyttöön aiemmin lähiöprojektin käytössä ollut, enintään 500 000 euroa, käytettäväksi alueellisen osallisuuden toimeenpanoon ja osallistuvan budjetoinnin teknisen alustan kehittämiseen ja ylläpitoon.

Kaupunginvaltuusto päätti 16.3.2016 johtamisjärjestelmän uudistamisen periaatepäätöksessä, että osana muutosta tehdään kaupunkilaisten osallistumisen linjaukset, joissa määritellään, miten aiemmin tehtyjä osallistumisen ja kuulemisen kokeiluja vakinaistetaan ja otetaan käyttöön, sisältäen ainakin 1) osallistuvan budjetoinnin, 2) asukas- ja käyttäjä- raadit sekä 3) verkko-osallistumisen. Lisäksi mallissa tulee huomioida alueellinen osallistuminen.

Mikä on stadiluotsi?

Stadiluotsit ovat työntekijöitä, joiden puoleen kaupunkilaiset ja paikallistoimijat voivat kääntyä tarvitessaan apua aloitteiden ja kehittämisehdotustensa edistämisessä. Jokaiselle kaupunginosalle on nimetty vastuuhenkilö. Yhteensä stadiluotseja palkataan seitsemän, joista kullakin ovat vastuulla yhden suurpiirin kaupunginosat. Helsinki on tilastollisesti jaettu seitsemään suurpiiriin, joiden koko vaihtelee noin 40 000 asukkaasta noin 110 000 asukkaaseen. Stadiluotsit tuntevat oman suurpiirialueensa toimijat ja asiat. Stadiluotsit rakentavat yhdessä alueiden toimijoiden kanssa alueelle sopivat yhteistyöfoorumit.

Suurpiirejä hienojakoisempi alueellinen yhteistyö mukautetaan alueen erityispiirteisiin. Asukkaiden ei tarvitse tietää kunkin stadiluotsin vastuualueita, vaan asukkaille tulee olla helppoa löytää oman kaupunginosansa stadiluotsi. Stadiluotsin aluetuntemuksen ja yhteistyöverkostojen kautta muodostetaan kokonaiskuva siitä, mitä toiveita, tarpeita ja resursseja asukkailla, yhteisöillä ja yrityksillä on oman alueensa kehittämisen suhteen. Stadiluotsien avulla asukkaat ja yhteisöt myös löytävät nykyistä helpommin yhteistyökumppaneita, joilla on samansuuntaisia intressejä.

Stadiluotsit edistävät dialogia ja aktivoivat eri väestöryhmiä osallistumaan. Stadiluotsin, sosiaali- ja terveysviraston yhdyskuntatyöntekijöiden sekä toimialojen valmistelijoiden yhteistyön avulla voidaan edesauttaa sellaisten toimintatapojen syntymistä, joilla yhteiskunnan marginaalissa elävien ja erityisryhmien ääni tulee nykyistä paremmin kuuluviin heitä koskevissa asioissa.

Stadiluotsit ovat mukana osallistuvan budjetoinnin vuosittaisessa toimeenpanossa. Yhteistyössä osallistuvan budjetoinnin projektipäällikön kanssa he tukevat eri väestöryhmiä aloitteiden tekemisessä ja äänestämisessä. Stadiluotsien työnkuvassa korostuu osallistuvan budjetoinnin hanke-ehdotusten yhdenvertaisuuden ja moniäänisyyden varmistaminen.

Yhteistyö kaupunginosien tasolla 

Kaupunginosien tasolla yhteistyötä voidaan organisoida monella tavalla eri toimijoiden kesken. Asukasfoorumien, kaupunginosakokousten ja erilaisten yhteistoimintaryhmien myötä voidaan edistää kaupungin ja kuntalaisten välisen yhteistyön sujuvuutta koordinoidusti. Monet paikalliset yhteisöt järjestävät kaupunkilaisille tärkeää toimintaa ja tapahtumia ja muodostavat verkostoja edistääkseen tavoitteitaan. Kaupungin toimipisteet kuten kirjastot, nuorisotalot ja leikkipuistot tarjoavat hyvin kattavan verkon asukkaiden ja yhteisöjen tiedonhankinnan ja viranomaisyhteyksien luomisen pohjaksi. Toimintatapa tuottaa paikallista ja oikea-aikaista tietoa sekä koko yhteisön, että kaupunkiorganisaation käyttöön.

 Esitetyn alueellisen osallistumisen mallin kautta lisätään osallistavan suunnittelun käyttöä sekä kuntalaisten, yhteisöjen ja valmistelusta vastaavien viranhaltijoiden ja poliittisten päättäjien välistä vuoropuhelua. Mallissa luodaan kaupunginosiin alueelliset yhteistyö- ja viestintä- rakenteet ja resurssit edistämään kaupunkilaisten ja kaupungissa toimivien yhteisöjen keskinäistä vuoropuhelua, yhteistoimintaa sekä alueellisten kehittämistoimien yhteensovittamista.

Yritysluotsit

Alueelliseen osallisuuteen liittyvät tiiviisti myös alueella toimivat yritykset ja niiden kytkeytyminen alueen kehittämis- ja vaikuttamistoimintaan. Alueellisella osallistumisella halutaan myös edistää paikallista elinvoimaisuutta, uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä ja paikallisten yritysten toimintaedellytyksiä, verkottumista sekä yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa. Yritysluotsitoiminta edesauttaa paikallisten yritysten menestystä ja luo paikallisia liiketoiminta-, elinkeino- ja työllistymismahdollisuuksia.

Osallistava budjetointi

Osallisuustyöryhmä ehdottaa kansainvälisten mallien ja asukkaiden toiveiden perusteella Helsinkiin osallistuvan budjetoinnin mallia, jossa kaupunkilaisten äänestettäväksi osoitettava summa on jaettu seitsemälle suurpiirille asukasmäärän mukaan. Tämän lisäksi osa summasta on varattu koko kaupunkia koskeviin hankkeisiin.

Ehdotuksia voivat tehdä ja äänestää 13 vuotta kyseisenä vuonna täyttävät ja sitä vanhemmat helsinkiläiset. Ehdotettava ikäraja on kansainvälisesti vertailtuna matala. Ikärajan alentaminen osallistuvan budjetoinnin kokeilussa tukee kouluissa uuden opetussuunnitelman toteuttamista, luo uusia mahdollisuuksia nuorten kansalaistoiminnalle ja tuottaa jokaiselle teini-ikäiselle todellisen ja säännöllisen vaikuttamismahdollisuuden. Samaan aikaan alueellisesti toteutettu kokeilu vastaa esimerkiksi yhteiskehittämispäivillä nousseeseen toiveeseen saada alueille kehittämisrahaa, joka ei ole etukäteen sidottu tiettyihin projekteihin.

Määräraha on jaettu koko kaupunkia koskeviin hankkeisiin sekä alueellisiin hankkeisiin. Alueiden määrärahat määräytyvät asukasluvan perusteella. Osallistuvaan budjetointiin ehdotettaville hankkeille voidaan asettaa kriteereitä vuosittain vaihtuvien teemojen mukaan, joita ohjaavat kaupunkistrategia sekä maankäyttösuunnitelmat ja täydennysrakentamiseen liittyvät tavoitteet.

Mallin toimeenpanossa on olennaista huolehtia osallisuuden yhdenvertaisuudesta. Tämän vuoksi esimerkiksi monipuolisilla palvelukeskuksilla, nuorisotaloilla, kirjastoilla ja kouluilla on keskeinen rooli aloitteiden ja äänestämisen tukemisessa sekä asukkaiden keskinäisen vuorovaikutuksen, jopa empatian, edesauttamisessa. Tukemalla heikommassa asemassa olevien osallistumista sekä eri väestöryhmien keskinäistä oppimista ja vuorovaikutusta, Helsinki tekee myös kansainvälisesti edistyksellistä demokratiatyötä.

LISÄTIETOJA
Kaupunginhallitus, 6.11.2017: Helsingin osallisuumallin rahoitus ja toimeenpano    

Uusimmat viestit

  • Ei viestejä