Hyvinvoiva, kilpailukykyinen metropoli rakennetaan yhdessä, todetaan Espoon Jyväskylän yliopistolta tilaamassa tutkimuksessa. Tutkimuksessa määritellään (kestävä) hyvinvointi tulevaisuuden kilpailukyvyn perustaksi. Tutkimuksessa rakennetaan visio kestävästä, kilpailukykyisestä ja hyvinvoivasta metropolialueesta. Metropolialueen rakennetta tarkastellaan erityisesti asumisen, työpaikkojen, liikenteen, energiatehokkuuden ja palvelujen niveltymisen puitteissa.


Jyväskylän yliopistossa suoritettavan tutkimuksen rahoittaa Espoon kaupunki. Tutkimuksen päätutkija ja raportoija on tutkimusprofessori Antti Hautamäki. Työskentelyyn osallistuvat Demos Helsinki, tutkija Kaisa Oksanen Jyväskylän yliopistosta sekä tutkija Ville Viljanen Tampereen yliopistosta. Hankkeen loppuraportti julkistetaan lokakuussa 2010. Alustavia tuloksia esitellään kesäkuussa 2010.

Tutkimuksen tarkastelukulmia ovat erityisesti metropolisoituminen, tavoiteltava ja tarvittava palvelurakenne ja kansalaisyhteiskunnan merkitystä korostava demokratia. Muutos edellyttää hyvinvoinnin määritelmän laajentamista kestäväksi hyvinvoinniksi, joka muodostuu ihmisten elämän laadusta ja koetusta hyvinvoinnista, kestävästä taloudesta sekä luonnon kantokyvyn ja luonnonvarojen säilyttämisestä.

Tutkimuksessa käsitellään keskeisiä muutosilmiöitä sekä metropolialueen keinoja vastata näihin haasteisiin. Metropolialueen (Helsinki, Espoo, Vantaa + ainakin 9 muuta kuntaa) koskevat suurimmat muutosilmiöt ovat väestönmuutos, niukat resurssit, globaali talous, teknologian planetarismi sekä yksilön ja yhteisön suhde.

Tutkimuksen taustaksi on selvitetty, mitä voidaan oppia maailman kilpailukykyisimmistä innovaatiokeskittymistä. Koska yhä useampien maiden ja alueiden agendoissa innovaatiot ovat avainasemassa; joukosta erottuvat erityisesti kokeilevat lähestymistavat ja mallit. Yleiset vetovoimatekijät, kuten asuminen, palvelut, kulttuuri, tapahtumat, turvallisuus ja ympäristö ovat tärkeitä ja niitä käydään tutkimuksessa läpi, mutta esiin nostetaan kuitenkin myös uusia näkökohtia.

Metropolin voimavarat ovat alueella toimivissa kansalaisissa (People), julkisessa hallinnossa (Public) ja yrityksissä (Private). Metropolialue ei voi menestyä ilman PPP-kumppanuutta, ja se edellyttää metropolialueen muotoutumista yhteisöksi, joka kykenee yhdessä vastaamaan alueen suurimpiin haasteisiin.

Kunnan selviäminen kasvavista palvelutarpeista ja niukkenevista resursseista edellyttää uudenlaista palveluajattelua, joka on perustana kunnan kestävälle taloudelle. Palvelujen erilaisia tuotantotapoja analysoidaan nostaen esiin erityisesti kuntalaisen rooli, vertaistoiminta, voimaantuminen, palvelun vaikuttavuus ja laatu, tehokkuus, innovatiivisuus, kestävä kehitys, palveluverkoston tiiviys sekä työnjako julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä.

LISÄTIETOJA
Espoo: Tutkimus metropolialueen kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämisestä  
Antti Hautamäki  
Demos Helsinki  

Wikipedia: Metropolialue


 

Jaa