p 012 vesakko


As.Oy Vesakon rakennukset ja pihat ovat erittäin hyvin säilyneitä, ja rakennukset on kauniisti kunnostettu pari vuotta sitten. Arkkitehtuuri on rikasmuotoista monine yksityiskohtineen. Talojen väliin jäävät pihat ovat laajoja ja luonnonmaaston säilyttäminen ja kaivumaiden muotoilu osana pihoja on huomattavan taidokasta. Kortteli on kaiken kaikkiaan aikakauden parhaita suunnitteluperiaatteita toteuttanut ja myös puutarhataiteellisesti arvokas. Korttelin läpi kulkee polkuja, jotka luovat miellyttävän reitistön korttelin sisällä ja korttelista toiseen. Talvisin pihalle jäädytetään ahkerassa käytössä oleva luistinrata..

Julkisivuja rytmittävät karkean roiskerappauksen ja sileän rappauksen vaihtelevat pinnat. Sisäänvedetyt parvekkeet ulkonevat rungosta kevyesti muodostaen seinäpintaan ilmavan reliefin.

vesakkotie ruusuja p img 0302 sp

Asunto-osakeyhtiö Vesakkoon kuuluu seitsemän kolmikerroksista taloa, joissa on 177 asuntoa, viisi liikehuoneistoa ja 35 autotallia. Rakennukset ovat kaupungin vuokratontilla.  Taloyhtiö on teettänyt informatiivisen seinätaulun, jossa kerrotaan talon historiasta seuraavaa:

 "Maunulan ensimmäistä Arava-kohdetta, Maunulan Kansanasuntoja, seurasi nopeasti Vesakko, jonka rakennussuunnitelma hyväksyttiin vappuna 1952. Vesakon suunnitteli aviopari Tarja Salmio-Toiviainen (1917-2001) ja Esko Toiviainen (1915-1999).

Helsingin kaupunginhallitus antoi yleisohjeet asukkaiden valitsemiseksi. Ratkaisevaa oli asunnontarpeen kiireellisyys ja välttämättömyys, perheen suuruus ja hakijan maksukyky. Lapsiperheille ei ohjeiden mukaan tullut antaa liian pieniä asuntoja. Asunnoista 40 % tuli antaa kaupungin virkamiehille tai kaupungin merkittävästi omistamien yhtiöiden työntekijöille. Valintakriteerinä oli se kuinka kauan hakija on ollut kaupungin leivissä. Myös eläkkeelle jääneet kaupungin työntekijät rinnastettiin palkannauttijoihin. Loput asukkaat poimittiin niiden hakijoiden joukosta, jotka täyttivät yleiset ehdot ja olivat asuneet Helsingissä yhtäjaksoisesti 1.1.1948 alkaen.

Asukkaat valittiin alkuvuodesta 1953 ja taloihin muutettiin loppukesästä samana vuonna. Nykyisin asunnot ovat normaalissa välityksessä.

Taloyhtiön kolmeen liikehuoneistoon tuli kukkakauppa, paperikauppa ja Elannon lihakauppa. Naapurissa Saunabaarissa oli lisäksi Elannon maito- ja sekatavarakaupat.

Vesakkoon liittyi alussa erikoinen hallinnollinen ongelma: yhtiön tontin keskellä kulki Oulunkylän ja Huopalahden raja. Tämä olisi merkinnyt asukkaiden kuulumista kahteen eri seurakuntaan. Maaliskuussa 1954 valtioneuvosto päätti kuitenkin liittää koko Keskuspuiston itäpuolisen osan Oulunkylän seurakuntaan."

Vesakkotien "bulevardin" muodostavat vaahterat ja lehmukset. Töyrytien pientareilla on yksittäisinä puina mm. hopeapajua ja verivaahteraa.

Video: Elämää Maunulan Vesakossa ennen ja nyt. Haastattelussa Hannele Rankamo.

vesakkotie hopeapaju p img 1143 sp

Hopeapaju

vesakko kyltti

As. Oy. Vesakkotien infotaulu

Iso kuva: Heidi Gabrielsson
Lisäkuvat: Susanna Pitkänen

Seuraava kohde

Uusimmat viestit

  • Ei viestejä