Vuosi 2017 on Maunulan Aluefoorumin 21. toimintavuosi. Maunulan aluefoorumia ryhdyttiin ideoimaan toukokuussa 1996. Ensimmäinen aluefoorumi oli marraskuussa 1996. Nyt takana on 124 aluefoorumia sekä 17 kesäseminaaria. Maunulan 101. aluefoorumi pidettiin 2.12.2013. Samalla juhlittiin Maunulan ryhmäkorjaushankkeen päättymistä (2007-2013).

Aluefoorumimenetelmää kehitettiin VTT:n ARVO-LÄHIÖ -projektissa 1997-1998 (ks. artikkeli asiasta). Aluefoorumimenetelmää on arvioitu perusteellisesti raportissa Parempaan kaupunginosaan - Aluefoorumi kehittämisen menetelmänä.

Aluefoorumitoiminnan tavoitteena on saada asuinalueella käyntiin positiivinen kehityskierre. Aluefoorumi kerää yhteen asuinalueen kehittämisestä kiinnostuneita: aktiivisia asukkaita, taloyhtiöiden ja yhdistysten edustajia, yrittäjiä sekä virkamiehiä ja kunkin teeman asiantuntijoita.

Maunulan Aluefoorumi järjestää kuusi aluefoorumia ja yhden kesäseminaarin vuodessa. Lisäksi aluefoorumi organisoi suunnittelutilaisuuksia. Toimintamallissa asukkaat ottavat vastuun tilaisuuksien järjestämisestä ja koko aluefoorumiprosessista sekä tilaisuuksiin liittyvästä viestinnästä. Viranomaiset toimivat tilaisuuksissa asiantuntijan roolissa.

Aluefoorumitilaisuuksissa kuullaan asiantuntija-alustuksia, käydään keskustelua, tunnistetaan ongelmia, ideoidaan ratkaisuja ja ennen kaikkea tutustutaan muihin alueen kehittämisestä kiinnostuneisiin.

Aluefoorumeissa ei tehdä päätöksiä. Jokainen osapuoli tekee itse omat valintansa ja vie tiedon  omiin taustaorganisaatioihinsa. Kun ei tehdä päätöksiä, ei synny myöskään riitoja. Näin on saatu aikaan tilaisuuksiin keskusteleva, avoin, positiivinen ja luova ilmapiiri.

Aluefoorumi edistää alueen kehittymistä:
1) tuomalla alueelle parempaa tietoa,
2) parantamalla tiedonkulkua alueella,
3) verkottamalla alueen toimijoita,
4) luomalla kokonaisymmärrystä asuinalueen toimivuudesta sekä
5) synnyttämällä yhteisiä käsityksiä (jaettuja merkityksiä) alueen positiivisista tulevaisuuspoluista. Ks. Maunulan asukasyhdistysten yhteinen Visio 2017

Tavoitteena on, että yleiskaava 2016:n suunnittelun yhteydessä luodaan Maunulalle uusi visio, Maunula 2030 (ks. Maunulan Sanomat 2/2013). 

Laaja ymmärrys alueen toiminnasta syntyy hitaan, pitkäkestoisen  keskustelevan prosessin seurauksena.

Alueellisen tiedonrakentamisen ja kollektiivisen oppimisen apparaatteja ovat paitsi aluefoorumi myös alueen lehti Maunulan Sanomat, Maunulan kotisivut (www.maunula.net) ja Maunulan Facebook-seinä sekä Asukastila Maunulan Mediapaja (Metsäpurontie 19-21). Kaikkia näitä ylläpidetään Maunulassa vapaaehtoisvoimin.

Myös hiljaiset saavat mielipiteensä kuuluviin aluefoorumin tilaisuuksissa. Joka tilaisuudessa kerätään kirjallinen palaute, jossa kysytään osallistujien  mielipiteitä 1) tilaisuuden onnistumisesta, 2) aluefoorumimenetelmän toimivuudesta, 3) tilaisuudessa esitetyistä keskeisistä asioista sekä 4) seuraavien foorumien aiheita. Palautteen yhteenveto jaetaan osallistujille seuraavassa aluefoorumissa. Kaikki aluefoorumitilaisuudet ovat avoimia.

Vastaavantyyppisiä aluefoorumeita on perustettu mm. Kruununhakaan (1998), Etelä-Haagaan (2000), Meri-Rastilaan (2002), Vuosaareen (2006), Herttoniemeen (2006) ja Pohjois-Haagaan (2009) sekä Mellunkylään ja Malmille (?) sekä Oulunkylään (2013). Helmikuussa 2015 järjestettiin ensimmäinen Pakilan aluefoorumi ja aiheena oli Helsingin yleiskaavan luonnos. Myös Turun kaupunki on vuonna 2017 käynnistämässä aluefoorumitoiminnan yhdeksällä suuralueella.

Aluefoorumimenetelmän keskeinen etu verrattuna muihin toimintatapoihin on sen keveys. Se välttää myös ristiriidan edustuksellisen demokratian välillä (vrt. SoFy-projektin kokemukset 1984-1994), koska aluefoorumilla ei tehdä päätöksiä. Menetelmä tähtää alueen ongelmien syvälliseen ymmärtämiseen ja ongelmia ratkaisevien ideoiden löytämiseen ja niiden jatkokehittelyyn. Menetelmä tunnustaa asuinalueen muutoksen hitauden ja käytössä olevien resurssien niukkuuden.

TIEDUSTELUT ALUEFOORUMIMENETELMÄSTÄ
Hannu Kurki,  
email: etunimisukunimi@hotmail.com  

Katso myös aihealueeseen liittyvää kirjallisuutta!

Lisätietoja kaupunginosien omaehtoisesta kehittämisestä löytyy Kaupunginosien Kehittäjäverkoston (KaKe) Ruohonkärjet -sivustolta.