Maunula Living Lab -toiminnan tavoitteena on edistää vanhojen asuinalueiden toimivuutta parantavien innovaatioiden kehittämistä ja testaamista Maunulan alueella eli Maunula toimii suurena tosielämän laboratoriona asukkaiden elämää helpottaville keksinnöille.

Maunula Living Labia ryhdyttiin ideoimaan syksyllä 2004 Sitran rahoittaman Nettimaunula -hankkeen (2001-2003) jälkeen. Silloin idea kulki nimellä Maunulan testipenkki (Test Bed Maunula).

Professori William Mitchellin (MIT) alkuperäisen määritelmän mukaan käyttäjäkeskeisten tutkimusmenetelmien avulla voidaan oikeassa asuinympäristössä (Living Lab) kehittää, integroida ja käyttöönottaa moniulotteisia ratkaisuja, joita tarvitaan yhä enemmän evoluutiomaisesti muuttuvissa elämisen ympäristöissä. Living Lab -toiminnan kehittämisen päämääränä on luoda metodiikkaa, jolla voitaisiin päästä läheiseen vuorovaikutukseen todellisten käyttäjien kanssa heidän todellisessa käyttötilanteissaan ja sen kautta tunnistaa, kehittää, kokeilla ja hioa ratkaisuja esiinnouseviin monisyisiin ongelmiin.

Maunula Living Lab -toimintamallin ytimenä toimii Maunulan kehittynyt ja moniuloitteinen  kommunikaatiorakenne (Maunulan kotisivut, Maunulan Sanomat, Maunulan Aluefoorumi, Maunulan kesäseminaarit, Maunulan Mediapaja), jonka avulla on mahdollista mobilisoida alueen toimijat mukaan asuinaluetta ja asukkaita palveleviin kehittämishankkeisiin ja rakentaa kollektiivisesti tietoa.

Hyvänä esimerkki Living Lab -toimintamallista (vaikka toimintatapaa ei sillä nimellä silloin tunnettu) on Nettimaunula -projekti (2001-2003), jota rahoitti SITRA ja Helsingin kaupunki ja jonka toteuttajatahona oli Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosasto. Projektin arvioinnin vastuutahona toimi Helsingin kaupungin tietokeskus. Projektista tehtiin arviointiraportti Tietoyhteiskunnan osallistuva kansalainen - Tapaus Nettimaunula. Raporttia on saatavilla Helsingin kaupungin tietokeskuksesta.

Maunula Living Labissa sovelletaan peliteorian plussummapeliä eli tavoitteena on, että synnytetään toimintamalleja, joissa kaikki osapuolet hyötyvät. Plussummapelin lähtökohtina ovat, että 1) hyötyjä synnyttävä prosessi on ymmärrettävä, avoin ja läpinäkyvä ja 2) kaikki mukana olevat osapuolet hyötyvät riittävästi, jotta kiinnostus olla mukana säilyy. Hyvänä esimerkkinä peliteorian plussummapelin soveltamisesta on Maunulan Saunabaarin ottoautomaatin hankkimisprosessi (1999-2000), josta Helsingin Sanomiat teki taloussivuilleen kokosivun artikkelin (ks. HS 21.7.2001).

Living Lab toimintamallissa asukkaat ja alueen muut toimijat kuten taloyhtiöt ja yritykset osallistuvat innovaatioiden kehittämiseen ja testaamiseen. Living Lab toiminnassa pyritään moniulotteiseen kumppanuuteen eli neloskierteeseen. Neloskierre  (quadruple helix) tarkoittaa yritysten, julkisen sektorin, tutkimuslaitosten ja asukkaiden/käyttäjien yhteistyötä innovaatiotoiminnassa. Innovaatiotoiminnan yhteydessä on perinteisesti puhuttu kolmoiskierteestä, joka tarkoittaa yritysten, julkisen sektorin sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä.

Osapuolina Maunula Living Lab -hankkeissa voivat olla:

  • asukkaat ja asukasjärjestöt
  • taloyhtiöt (Maunulassa on 42 talotyhtiötä, 4362 asuntoa, 250 000 h-m2 )
  • yritykset
  • oppilaitokset ja tutkimusorganisaatiot
  • kaupungin eri hallintokunnat
  • valtion organisaatiot (kuten ministeriöt, TEKES, SITRA)

Maunulan kokemusten mukaan Living Lab -toiminnassa on kehittämishankkeen suunnittelussa syytä kiinnittää huomiota:

  • prosessin avoimuuteen, dokumentointiin, arviointiin ja raportointiin
  • alueen edustukseen ja vaikutusmahdollisuuksiin Living Lab -toiminnassa
  • alueen kokemuksen/osaamisen kytkemiseen muutosprosessin edistämisessä (eli miten asiat toteutuvat alueella)
  • alueen kommunikaatiorakenteen käytöstä syntyvien kustannusten kattamiseen
  • toiminnan jatkuvuuteen projektin jälkeen
  • pilottimallin jatkokehittämisen rahoitukseen

Esimerkkejä Maunulassa testatuista tai kehitetyistä innovaatioista ovat:

KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET


IDEA-ASTEELLA OLEVAT


TIEDUSTELUT MAUNULA LIVING LABISTA

Tekniikan tohtori Eino Rantala
puh. +358 400 410 835
etunimisukunimi ( ) ekosto.fi

Hannu Kurki
etunimisukunimi (  ) hotmail.com (ilman pistettä)

Maunulan kesäseminaarit:

Maunulan XVI kesäseminaari 9.7.2012, esitelmäkalvot ja valokuvia   
Maunulan XV kesäseminaari 10.6.2011, esitelmäkalvot ja valokuvia       
Maunulan XIV kesäseminaarin 3.6.2010 esitelmäkalvot ja valokuvia 
Maunulan XIII kesäseminaarin 5.6.2009 esitelmäkalvot   
Maunulan XII kesäseminaarin 6.6.2008 esitelmäkalvot ja tiivistelmät 
Maunulan XI kesäseminaarin 14.6.2007 ohjelma  
Maunulan X kesäseminaarin 9.6.2006 esitelmäkalvot    
Maunulan IX kesäseminaarin 10.6.2005 esitelmäkalvot 

Maunulan kesäseminaari 2013
Alustavia ideoita seminaarin aiheista   


UUTISIA
Uutinen 8.10.2004: Innovaatioiden Testipenkki perustettu Maunulaan  
Uutinen 6.10.2004: Maunula-Seura otti vastuun Medipajasta 



LISÄÄ TIETOA LIVING LABISTA

Määrittelyä Wikipediassa 

Janne Orava (16.12.2009) Living Lab -pilotti 

Janne Orava (14.5.2009) Living Lab (pdf)

Kanninen (2005) Neloskierrettä kaupunginosiin - Kumppanuudet ja roolit alueiden kehittämisessä   

Kurki, Hannu (2009) Käyttäjävetoinen palvelujen kehittäminen, esitys Mikkelin kirjastossa 2.4.2009 (pdf)

Sirkku Wallin 18.11.2008: Asukaslähtöisten palvelujen ja liiketoimintaedellytysten kehittämishanke (Alpakka/Aspa) 

HIIT:n blogi: keskustelua Living Labeista