Road Map to Milano  –  Kollektiiviseen oppimiseen perustuva energiansäästömalli asukkaille, taloyhtiöille ja kaupunginosille

Maunula-Seuran esitys Energiatehokas Helsinki -toimenpideohjelmaan (28.6.2011)

Maunula-Seura esittää Helsingin energiatehokkuusohjelmaan yksittäisten teknisten ideoiden sijasta kollektiiviseen oppimiseen perustuvaa prosessimallia, jolla vuoden 2020 muutostavoite saavutetaan. Lisäksi esitämme, että Maunula toimii pilottialueena (Maunula Living Lab) prosessimallia kehitettäessä.

Peruskysymys on, miten monen toimijan kollektiivinen oppimisprosessi organisoidaan, miten sitä ohjataan, miten tuloksia mitataan, miten tunnistetaan ja levitetään toiminnassa syntyviä uusia innovaatioita sekä miten palkitaan menestyneitä toimijoita?

Maunulan malli pitää sisällään seuraavat näkökulmat:

1) Mikro- ja makrotason energiatehokkuusmuutosten kytkeytyminen, ymmärtäminen ja hallinta
2) Muutoksen keskeiset osapuolet ja näiden väliset suhteet
3) Muutos- ja oppimisprosessin ajallinen ymmärtäminen (aikataulu ja mahdollisuusikkunat)
4) Osapuolten toiminnan motivoinnin keinot (Road Map to Milano)
5) Paikallisen oppimis- ja innovaatiosysteemin kytkeytyminen valtakunnalliseen innovaatiojärjestelmään
6) Lähestymistavan systeemiteoreettinen tausta

PROSESSIMAISEN KEHITTÄMISEN NÄKÖKULMAT:

1) Mikro- ja makrotason energiatehokkuusmuutosten kytkeytyminen, ymmärtäminen ja hallinta

Mikromallissa kaupunginosa toimii energiatehokkuuden edistämisen operatiivisena yksikkönä. Kaupunginosa koostuu systeeminä asukkaista, asunnoista, kiinteistöistä ja asunto-osakeyhtiöistä, liikekeskustoista, liiketiloista ja yrityksistä sekä liikenneyhteyksistä.

Kaupunginosan energiatehokkuutta arvioidaan 1) energian käyttönä kiinteistöissä ja kotitalouksissa, 2) jätteiden määrällä ja 3) joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen osuutena liikkumisesta.

Makrotason mallissa kaupunkia tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena, jossa toimijoina ovat hallinto, energiatuotanto ja kuluttajat kuten yritykset, kotitaloudet, taloyhtiöt ja liikenne.

Makrotasoa ja mikrotasoa yhdistää verkostokaupunkinäkökulma. Verkostokaupunki muodostuu liikenneyhteyksistä ja solmukohdista. Palvelut sijaitsevat solmukohdissa. Kaupunkisuunnitteluviraston Esikaupunkien renessanssi –hanke tarkastelee kaupunkirakennetta verkostokaupunkina. Verkostokaupunkitarkastelulla voidaan vaikuttaa liikkumisvalintoihin, palvelupaikkojen valintaan sekä täydennysrakentamisen suunnitteluun.

2) Muutoksen keskeiset osapuolet ja näiden väliset suhteet

Muutoksen osapuolia ovat makrotasolla virastot ja muut julkiset toimijat (kuten Helen, Ksv, kiinteistövirasto, HKR, HKL, HSL, HSY, HSV) ja mikrotasolla kansalaiset/kotitaloudet, taloyhtiöt ja yritykset.

Uusina toimijoina energiatehokkuudessa ovat ns. välitason organisaatiot, jotka välittävät tietoa systeemissä ja edistävät muutosta. Näitä ovat kaupunginosayhdistykset ja Helsingin kaupunginosat ry Helka. Helkaan kuuluu yli 70 kaupunginosa- tai asukasyhdistystä ja Helka ylläpitää yli 50 kaupunginosan kotisivua. Esimerkiksi Helkan toimintaa kaupunki rahoittaa 40 000 eurolla. Lisäksi Helka saa 50 000 euroa kotisivujen ylläpitoon (eli noin 1000 euroa/kaupunginosa). Helka on luonnollisesti keskeinen toimija kaupunginosien energiansäästötoimintaa edistettäessä. Olisiko kaupunki valmis tukemaan Helkaa 50 000 -100 000 eurolla vuodessa, jotta kaupunginosien energiansäästötoiminta lähtee liikkeelle ja kytkee kansalaiset ja taloyhtiöt mukaan kehittämisverkostoon? Helkan puitteissa kaupunginosien kotisivujen yhteyteen voidaan luoda kaupunginosan energiansäästösivusto.

Keskeinen hyödynnettävä tekijä on julkisen sektorin tietovarannot (esim. Helenin kulutustiedot), jotka on saatettava kaupunginosatoimijoiden käytettäviksi (vrt. Helsinki Region Infoshare –verkkopalvelu).

3) Muutos- ja oppimisprosessin ajallinen ymmärtäminen (aikataulu ja mahdollisuusikkunat)

Ajallisesti muutosta voidaan tarkastella oppimissykleinä sekä välietappeina. Vuodesta 2011 vuoteen 2020 on noin kaksi valtuustokautta ja kaksi eduskunnan vaalikautta. Ajanjaksoon osuu Helsingin World Design Capital 2012 –vuosi, Kehäradan avaaminen 2014, Jokeri 2:n käynnistyminen 2014, Milano Expo 2015 ja Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhla. Tärkeä on, miten osapuolet suhtautuvat etappeihin ja millaisia tavoitteita osapuolet asettavat näihin bifurkaatio- eli epäjatkuvuuskohtiin.

4) Osapuolten toiminnan motivoinnin keinot (Road Map to Milano)

Osapuolten motivaatiota ja toimintaa säätelevät käsitteet ”Hyve” ja ”Pahe”. Hyve on teko yhteisen hyvän edistämiseksi. Pahe tarkoittaa yhteisestä kuormasta syömistä esim. keskimääräistä merkittävästi suurempaa energiankäyttöä. Toimijoita arvioidaan sen mukaan, ovatko he edistämässä hyvää tai pahaa olemalla passiivisia. Näillä käsitteillä voidaan arvioida kaupunginosia, taloyhtiöitä sekä kotitalouksia ja kansalaisia.

Energiansäästötavoitteita edistävät aktiiviset kaupunginosatoimijat voitaisiin palkinnoksi lennättää Milanon maailmannäyttelyyn seminaariin vuonna 2015. Tällöin voitaisiin myös tehdä väliarvio energiatehokkuustavoitteiden toteutumisesta.

5) Paikallisen oppimis- ja innovaatiosysteemin kytkeytyminen valtakunnalliseen innovaatiojärjestelmään

Aktiiviset energiatehokkuutta edistävät kaupunginosat voivat toimia tosielämän laboratorioina, Living Labeinä, joissa kehitetään ja kokeillaan uusia ideoita sekä tuotteistetaan levitettäviä avoimia innovaatioita. Kehittämisessä ovat mukana yritykset, rahoittajatahot (Tekes, Sitra) ja valtakunnalliset toimijat kuten Ympäristöministeriö, ARA, RIL ja Kiinteistöliitto sekä yliopistot ja tutkimuslaitokset (Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, VTT).

6) Lähestymistavan systeemi- ja kompleksisuusteoreettinen tausta

Esitetyn lähestymistavan teoriatausta on systeemi- ja kompleksisuusteoriassa. Kaupunki kuvataan erilaisina osasysteemeinä ja riippuvuussuhteina. Systeemiteoreettinen lähestymistapa soveltuu monen toimijan kompleksisten prosessien ymmärtämiseen. Perinteistä hallintoa kuvataan englannin kielen sanalla Goverment ja monen toimijan prosessien hallintaa sanalla Governance. Kaupunginosat kuvataan monimutkaisina sopeutuvina järjestelminä (complex adaptive systems).

Arkkitehti Paavo Kaipainen, Maunula-Seuran puheenjohtaja, kaavoitusasiat
Arkkitehti Simo Sankari, verkostokaupungin kehittäminen
Tekniikan tohtori Eino Rantala, rakennusten energiatehokkuusasiat, ryhmäkorjaus


LISÄTIETOJA
CO2 -raportti -kotisivut  

Uutinen 14.4.2010 Ilmastonsuojelun aloitekilpailun voitto Maunulaan


KIRJALLISUUS

Eskelinen, Teppo & Sorsa, Ville-Pekka (2010) Hyvä talous - Analyyttinen puheenvuoro demokraattisesti oikeutetusta taloudesta, Like
  
Jalonen, Harri (2007) kompleksisuusteoreettinen tulkinta hallinnollisen tehokkuuden ja luovuuden yhteensovittamisesta kunnallisen päätöksenteon valmistelutyössä, Tampereen teknillinen yliopisto 

Jalonen Harri, Aarva Kim, Juntunen Pekka, Laihonen Harri, Laitinen Ilpo, Lönnqvist Antti (2011) Arvoverkkoa kokemassa - saaliina tuottavuutta ja innovaatioita. Acta nro 226

Kanninen, Vesa & Rantanen, Annuska (toim.) (2010) Kauppakeskukset osana kestävää kulutusta ja kaupunkirakennetta, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja C 82, Espoo

Kostiainen, Juha (2007) Kaupunkiseutujen kehitys ja itseuudistuminen - Käsitteellistä perustaa etsimässä, Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö, Tampereen yliopisto

Ståhle, Pirjo. 1998. Supporting a System's Capacity for Self-Renewal. Doctoral Thesis. University of Helsinki.

Toikka, Arho (2011) Governance theory as a framework for empirical research – a case study on local environmental policy-making in helsinki, finland, väitöskirja, Department of Social Research University of Helsinki, Finland

Toikka, Arho (2009) Monimutkaiset sopeutuvat järjestelmät ja ympäristöongelmien synty, Teoksessa: Massa, ilmo (toim.) (2009) Vihreä teoria, Gaudeamus


MUITA LÄHTEITÄ
Maunulan XV kesäseminaari 10.6.2011: Kaupunki systeeminä

Maunulan XII kesäseminaari 6.6.2008: Älykkäät metropolin solmut - kohti itseohjautuvaa kaupunginosakehitystä  

Maunulan IX kesäseminaari 10.6.2005: Kollektiivinen äly ja luovat alueet - uusi näkökulma alueiden kehittämiseen   

LUENTOKALVOJA
Arho Toikka (2006) Urban Environmental Governance