Maunulan ja Pirkkolan kotikaupunkipolku kiertelee kaupunginosan kiinnostavimmilla kohteilla. Se esittelee paikan päällä kulmakunnan historiaa ja nykyisyyttä sekä aavistelee tulevaa.

Tässä listassa on tiivistetyt kuvaukset kotikaupunkipolun 26 kohteesta. Voit tulostaa ne mukaasi samoin kuin kartan.

Maunulan–Pirkkolan kotikaupunkipolku
Maunula-seura ry

Rakentamisen lähtökohdat
Vuonna 1946 Helsinkiin liitettiin neljä naapurikuntaa ja suuri osa vanhasta emäpitäjästä. Liitosalueilla alkoi kiivas rakentaminen pääkaupunkiin saapuvan työvoiman tarpeisiin. Aluksi suunniteltiin väljästi maisemaan sijoittuvia lähiöitä, joissa toteutuivat modernin asuntorakentamisen parhaat pyrkimykset. Oli tilaa ja vihreyttä, palvelut lähellä, asunnot valoisia ja mukavuuksin varustettuja – mutta ennen kaikkea uusia.

Oulunkylän Månsaksen tilan takamaille nousi 1950-luvun mittaan aikakautensa parhaiden arkkitehtien suunnittelema ihannelähiö. Maunulan asukasmäärä oli suurimmillaan 13 000 vuonna 1964. Vuonna 2012 se on 7100 ja lievässä nousussa.

Maunulan puistopuut
Koko Maunula on yhtä suurta puistoa. Voit huomata kirsikkapuun tai verivaahteran yllättävissä paikoissa. Maisemaan kuuluvat myös poppelit, jalavat, hevoskastanjat, puistolehmukset, pähkinäpensaat, hopeapajut, saarnet, pihlajat, vaahterat ja erilaiset hedelmäpuut. Lähes kaikkia näitä sekä näyttävää tuohituomea on istutettu leikkipuistoon muutaman puun ryhminä.

1. Maunulan liikekeskus

Palveluiden ja asiakkaiden karattua hypermarketteihin on Suursuon ostoskeskus (1962) joutunut heikkoon kuntoon. Nyt suunnitellaan uutta liikekeskusta ja monitoimitilaa risteyksen toiselle puolelle. Vanhan ostarin paikalle rakennetaan asuintaloja, joiden kivijaloissa on liiketiloja. Vieressä Miina Äkkijyrkän realistinen lehmäaiheinen pronssiveistos Aamulla vuodelta 1978. Pikaraitiotie Jokeri kulkee Pakilantietä – toistaiseksi bussikalustolla.

Vuonna 1946 alueella oli vanha 18 huvilan ryhmä vuokratonteilla Pakilantien molemmin puolin.

2. Asuntosäästäjät ry:n eli Ilveskorven kortteli
Suursuontie 12 ja Suursuonlaita 2.
Asuntosäästäjät oli Martti Ilveskorven 1956 perustama yhdistys, joka rakennutti tavallisille ihmisille omistusasuntoja lähes omakustannushintaan eri puolille pääkaupunkiseutua. Parhaimmillaan siinä oli 30 000 jäsentä.

3. Maalinnoite Patterinmäellä
Ensimmäisen maailmansodan aikaisen, Helsinkiä ympäröivän linnoitusketjun jalkaväkiasema. Osa venäläisten Pietarin suojaksi rakennuttamaa laajempaa puolustusjärjestelmää ja muinaismuistolain suojaama. Vanhusten kuntopolku sivuaa raunioita.

4. Sairaala ja virastotalot
Kaupungin virastorakennukset (1960–90) ja senioritalot ovat yhtenä ryhmänä Suursuonlaidalla. Nykyinen kirjasto oli Helsingissä ensimmäisiä tarkoitusta varten rakennettuja nuorisotiloja, kutsumanimeltään ”Lärvä”. Sosiaalivirastossa on viihtyisä kahvila Arcobaleno (=sateenkaari).

5. Lampuotilantie
2000-luvun täydennysrakentamista edustaa 12 pientalon ryhmä. Maunulantien toisella puolella sijaitseva Maunulan ensimmäinen kirkko (1952) oli aikanaan koko kylän toimintakeskus, nyt etupäässä kirkollisen nuorisotyön käytössä. Pihalla on näyttäviä haapoja.

6. Pirkkola
Ruotsalaiset lahjoittivat vuonna 1940 talvisodasta toipuvaan Suomeen 2000 pientaloa, joista 150 pystytettiin tänne Britaksen tilan metsäpalstalle. Elisabeth Koch suunnitteli vuokratonteille hyötypuutarhat. Myöhemmin nousi vielä rintamamiestaloja mm. Viidenrajantielle. Pirkkolan vanhimmat pientalot Petaksentien päässä ovat asuntonäyttelystä 1939. Numero 41 on Alvar Aallon käsialaa.

7. Pikku-Marjatta eli Ruusu-Ristin talo
Komea jugend-tyylinen rakennus Pakilan puolella Papinmäentietä on vuodelta 1910 ja mahdollisesti Lars Sonckin piirtämä. Alun perin Suomen Teosofisen seuran ja sittemmin Ruusu-Risti ry:n toimitalo nyt Steiner-päiväkotina.

8. Uurnalehto
Suomen ensimmäinen uurnahautausmaa perustettiin 1966, suunnittelijana mm. Maj-Lis Rosenbröijer. Pinta-ala on 8 ha ja hautoja 11 000. Uurnalehdon ja Koivikkotien nurkilta pääsee myös Maunulan luontopolulle, joka on merkitty vihervalkoisin tunnuksin.

9. Maunulan Kansanasunnot
Metsäpurontie 27–31, 26–30; Metsäpuronkuja 11–13;
Koivikkotie 37–45; Vesakkotie 2–6
Arkkitehdit Viljo Revell ja Keijo Petäjä 1949–53. Maunulan rakennuskannasta noin puolet on vuokra-asuntoja. Helsingin kaupungin omistama Maunulan Kansanasunnot oy edustaa 1950-luvun laadukasta kunnallista rakentamista. Yhtenäinen kokonaisuus käsittää 12 asuinkerrostaloa, puiston, päiväkodin, kerho- ja myymälätiloja, lämpökeskuksen sekä saunan. Metsäpurontietä reunustavat mm. pihlajat ja pieni ryhmä mongolianvaahteroita.

10. Sorsapuisto
Kansanasuntojen toteuttama ja oletettavasti kaupunginpuutarhuri Bengt Schalinin suunnittelema puisto on Maunulan kaunein lampineen. Se toimii monenlaisten tapahtumien näyttämönä. Syvänvihreät jalavat tavoittelevat taivaita.

11. Saunabaari
Arkkitehti Viljo Revell 1951, sisustus Antti Nurmesniemi. Kansanasuntojen yleisessä saunassa peseytyi parhaimmillaan yli 500 henkeä illassa ja meno oli sen mukaista. Nykyään tiloissa toimii kaupungin asukastalo Saunabaari monine harrastusryhmineen. Talossa on juhla- ja kokoustilat sekä asukaskahvila. Seinään on saatu pankkiautomaatti asukkaiden aktiivisen toiminnan ansiosta.  Huomaa kookas harmaa poppeli.

12. As.oy Vesakko (opastaulu)
Arkkitehti Esko Toiviainen, 1952. Yksi Maunulan suurimmista asunto-osakeyhtiöistä on tunnettu erityisen aktiivisesta asukastoiminnastaan. Vesakkotien bulevardin muodostavat vaahterat ja lehmukset. Töyrytien pientareilla on yksittäisinä puina hopeapajua ja verivaahteraa.


13. 400-vuotissäätiön kortteli
Helsingin kaupungin 400-vuotissäätiön senioritalot ovat vuodelta 1953. Suunnittelukilpailun voittivat arkkitehdit Aino Kallio-Ericsson ja Veikko Malmio. Palvelutalon pihassa pysähtyy vielä tänäkin päivänä kauppa-auto. Pihapiirin istutuksiin kuuluvat mm. jalopähkinät, lehtikuuset ja omenapuut.

14. Maunulanpuro ja hyppyrimäki
Maunulanpuro alkaa Suursuolta ja laskee Haaganpuron kautta Pikku Huopalahteen. Virtavesiyhdistys on ennallistanut uomaa viime vuosina, toiveena taimenen palaaminen puroon. Laakson eteläreunalla on näkyvissä Maunulan entisen hyppyrimäen nokka ja alastulorinne. Torni purettiin 1980-luvulla. Rinteessä on suojeltu pähkinäpensaslehto. Reitti sivuaa Maunulan luontopolkua.

15. Koivikkotie
Kahdeksan rivitaloa vuosilta 1955–57 rajaa Maunulan keskuspuistoon päin. Talojen etupihat ovat suurelta osin säilyttäneet puistomaisen luonteensa. Yhdessä puuistutusten kanssa ne muodostavat Koivikkotielle lehtevän ja varjoisan tunnelman.

16. Männikkötien kerrostalot
Arkkitehti Kaj Englund. Pitkissä kaarevissa taloissa on vakiokokoisia kaksioita. Pihamaat ovat maastoltaan ja kasvistoltaan monipuoliset.

17. Sahanmäki
Arkkitehti Hilding Ekelund. Entisen sahan mäelle 1952–56 rakennettu asuinalue on mainittu kansainvälisen modernismin merkkiteosten luettelossa (Docomomo). Ekelundin kaupunkikuvallista ajatusta on verrattu italialaisen kukkulakylän rakenteeseen.

18. As.oy Oulunkylän Rivitalot
Liesipolku, Pirttipolku, Malkapolku.
Ekelundin sommitelmassa rivitalojen tiilikattoiset rivistöt laskeutuvat Sahanmäeltä kohti niittypuistoa. Liike jatkuu asuntojen sisäisessä monitasoratkaisussa. Elämä rivitaloissa on hyvin yhteisöllistä. Yhtiöllä on oma lippu. Pirttipolun päässä on metsälehmuksia. Metsälehmus eli niinipuu on Maunulan nimikkopuu.

19. Sahanmäen kerrostalot
Rakennukset ryhmittyvät linnamaisesti mäen laelle suojaisan sisäpihan ympärille. Hissittömien tornitalojen ylimmissä kerroksissa on ateljeehuoneistoja, jotka alun perin suunniteltiin taiteilijoiden käyttöön. Jokaisen tornitalon edessä kasvaa komea ruotsinpihlaja. Entinen pannuhuone toimii kuntosalina.

20. Puu-Maunula
Arkkitehti Viljo Revell suunnitteli vuonna 1946 asuntopulan hätäratkaisuna Maunulaan laajan 113 puutalon kokonaisuuden. Niistä 35 toteutettiin käsittäen 304 asuntoa: syntyi ns. Puu-Maunula. Vaatimattomat kaksikerroksiset, lautavuoratut rakennukset purettiin 1969 ja tilalle muurattiin punatiilitaloja.

21. Maunulan ala-aste
Maunulan ensimmäinen koulurakennus (Hilding Ekelund 1955) ja uudempi ylärakennus (Toivo Löyskä 1957) merkittävällä paikalla korkealla kallioisella mäellä. Oppilaita oli enimmillään 1500, nykyään 340. Koulussa on tavallisten lisäksi englanninkielisiä luokkia. Pihapiirissä on monenlaista toimintaa päivähoidosta nuorisotyöhön.

22. Kirkko
Maunula kuuluu Oulunkylän seurakuntaan, joka itsenäistyi Helsingin maaseurakunnasta 1920. Kirkon on suunnitellut Ahti Korhonen 1966, mutta se valmistui vasta 1980. Sieltä lähetetään myös Verkkokirkon toimitukset. Tiloissa on useita taideteoksia, mm. seurakuntasalissa Maunulassa asuneen akateemikko Sam Vannin maalaus Mooses ja laintaulut.

23. Bio Maunula
Metsäpurontie 16:n siipirakennuksessa toimi elokuvateatteri Bio Maunula 1956–62. Teatterin ensimmäinen elokuva oli Jorma Nortimon Pikku Ilona ja hänen karitsansa, jossa näytteli maunulalaisia lapsia. Nyt elokuva-alan äänistudiona.

24. Mediapaja
Maunulan Mediapajalla voi käyttää tietokonetta ilmaiseksi. Vapaaehtoiset päivystäjät pitävät pajaa auki päivittäin. Mediapaja tarjoaa myös kokoustilaa Maunulan asukkaille. Toiminnasta vastaa aktiivinen kaupunginosayhdistys Maunula-Seura ry. Mediapajan päädyssä on ryhmä hevoskastanjoita.

25. Maunulan yhteiskoulu
Alkujaan Viipurin Realikoulu, perustettu 1914. Yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio toimivat monet laajennukset kokeneessa rakennuskompleksissa. Vanhin osa (1963) on arkkitehti Jorma Järven käsialaa. Yhteiskoulussa on mahdollista painottaa matematiikkaa, liikuntaa, kuvataidetta tai musiikkia. Oppilaita 800.

26. Leikkipuisto
Leikkipuisto aloitti toimintansa 1950-luvulla. Soppajonossa ruokittiin parhaimmillaan 500 lasta päivässä. Leikkipuisto on edelleen tärkeä eri-ikäisten ja eri kulttuureista peräisin olevien nuorten tapaamispaikka.

Maunulan–Pirkkolan kotikaupunkipolku
Julkaisija Maunula-Seura ry | www.maunula.net
Asiatoimitus Sinikka Joutsalmi, Susanna Pitkänen ja Lisa Ressler-Gabrielsson
Ulkoasu, kartta ja valokuvat Heidi Gabrielsson | www.sorea.fi
Editointi ja täydennykset Pauli Saloranta | www.kotikaupunkipolut.fi
Kieliasu ja oikoluku Leena Valmu