”Meillä oli joka perjantai tanssikerho. Ja käytiin myös joskus Tanhumäellä, tossa missäon Kustaankartano, tien toisella puolella oli tanssipaikka. Monet vanhemmat eivät oikeen tykänneet siitä, siellä oli aika paljon romaaneja. Se oli vähän sellainen paikka, että jos oli tarpeeksi vanha, saattoi saada syyttömänäkin turpiinsa.
Romaaneja oli aika paljon siihen aikaan. Hehän kiertelivät ja muutamilla oli asuntojakin tossa etumetsässä ja Metsälässä. Siinä missä on nyt kivitaloja oli yhden kerran iso mahtava leiri. Me käytiin yhdessä vaiheessa katsomassa kun romaanit tanssivat ja lauloivat.

Kun he kiertelivät, niin tietysti kävivät myös kodeissa myymässä. Oli pitsejä ja jotkut tarjosivat povatusta. Miehet kävivät kelloja myyymässä. Kellon sai just päivän palkalla.”

”Kuuskytluvulla musiikit kuunneltiin matkaradiosta, ja oli joillain kannettava levysoitinkin. Ne toimi pattereilla ja oli niissä johtokin jos jostain sai virtaa. Kuunneltiin beatlesia, elvistä, ricky nelsonia, pat boomia, paul ankaa. Vaikka täällä olis käyty kansakoulua ja kansalaiskoulua, niin siitä huolimatta kuunneltiin englannin kielistä musiikkia.”

124e.jpg”Mun äiti opetti meidät jo ihan pienenä tanssimaan valssia ja tangoa. Me ei oltu missään tanssikoulussa. Me opeteltiin tanssikerhossa, Anja opetti leikkikentällä. Anja-täti oli se tät, joka veti tanssikerhoa ja vastasi Maunulan leikkikentästä 1958-68. Hän opetti kymppitanssit ja muut. Hän toimi myös laulunopettajana joillekin meistä, hän oli puheopettaja, mutta opetti äänen muodostusta. Meistä jotkut lauloivat myöhemmin Koiton kuorossa.

Tanssikerho alkoi niin, että meitä oli ensin tyttöjä. Anja opetti kaikenlaisia vanhoja tansseja, pombadouria, kehätansseja ja muuta. Me käytiin kiertämässä vanhainkodeissa esiintymässä. Se oli varmaan 60-luvun vaihteessa. Pojat tulivat mukaan 1962, jolloin varmaan haluttiin opettaa ryhmän vanhimmille tytöille niin sanottuja ”kymppitansseja” eli paritansseja.
Kuvitelkaa vanha talo, jossa on puulattia – ja kaks satakiloista jätkää tanssimassa kimpassa polkkaa tai jenkkaa. Se lattia notkui ja aaltoili. Tanssikerhoa pidettiin vanhassa leikkipuiston rakennuksessa, joka sijaitsi hieman eri kohdassa kuin nykyinen.

”Toi Plotskakin oli aika mainio paikka. Sinne käveltiin monta kertaa päivässä pitkät matkat. Se on siis uimapaikka, siellä oli pieni saari, johon kahlattiin. Punkkerilta hypättiin – kerran mä hyppäsin ja siellä oli pohjassa lasipullo ja koko jalka aukesi. Se oli alun perin siis pommikuoppa, johon kaupunki rupesi johtamaan vettä. Se on siis Pirkkolan Plotti.”

124h.jpg

(Lainaukset ja kuvat: Maunulan leikkikentän leikkijät)